Saimme juuri nähtäväksemme työneuvoston Wolt-lähettejä koskevan lausunnon, johon perehdymme parhaillaan. Lausunnossa työneuvoston yhdeksästä jäsenestä kuusi asettui kannalle, että yleisellä tasolla Wolt-läheteistä ne, jotka tekevät kuljetuksia niin sanottuina luonnollisina henkilöinä (merkittävä osa kuljetuksista tehdään esimerkiksi osakeyhtiöiden tai avoimien yhtiöiden kautta) tulee tulkita työsuhteisiksi, ja heihin tulee soveltaa työaikalakia. (Neuvosto korostaa, että kunkin yksittäisen lähetin kohdalla arvio voi olla toinen.)

Kolme jäsentä jätti lausuntoon eriävän mielipiteen, jonka perusteella lähettejä ei tule nähdä työsuhteisina vaan toimeksiantosuhteisina, eikä työaikalakia tule soveltaa. 

Kunnioitamme työneuvoston lausuntoa ja aikaa, jonka he ovat käyttäneet asiaan perehtymiseen. Odotamme seuraavaksi lähiviikkoina avin eli aluehallintoviraston yhteydenottoa, jotta voimme keskustella heidän kanssaan lausunnon käytännön merkityksestä ja mahdollisista seuraavista askeleista.

Lausunto on monella tapaa yllätys. Aiemmin sekä työsuojelutarkastuksessa että verotustarkastuksessa viranomainen on pitänyt Wolt-lähettejä nimenomaan toimeksiantosuhteisina, ei työsuhteisina.  

Työneuvoston lausunto on yhdeksän eri asiantuntijan muodostama mielipide, jonka neuvosto on antanut avin työn tueksi. Sillä ei ole suoraan alustayrityksiä tai ruokalähettejä sitovaa merkitystä. Jos asiassa halutaan sitova päätös, sellaista tulee hakea tuomioistuinkäsittelyn kautta. Kyseessä on kuitenkin arvokas puheenvuoro alustatyöstä käytävään keskusteluun.

Kuusi työneuvoston jäsenistä piti olennaisena esimerkiksi sitä, että heidän nähdäkseen Woltilla on kyky seurata esimerkiksi lähettien sijaintia ja teoriassa kyky antaa heille toimintaohjeita – riippumatta siitä käytetäänkö tätä kykyä. Eriävän mielipiteen mukaan lähettien työssä taas on kyse selvästi toimeksiantosuhteesta. Näin on muun muassa siksi, että lähetit päättävät itse työskentelyaikansa tai sen, tekevätkö työtä lainkaan. He myös valitsevat itse toimeksiantonsa, eikä yritys voi käytännössä määrätä työn tekemisestä tai sen suoritustavasta. 

Ymmärrämme erittäin hyvin yhteiskunnallisen keskustelun reilusta alustatyöstä.

Ymmärrämme erittäin hyvin yhteiskunnallisen keskustelun siitä, tulisiko reilu alustavälitteinen työ järjestää toimeksiantosuhteessa vai työsuhteessa. Eri maat pohtivat parhaillaan, miten asian suhteen halutaan toimia. Sekä työsuhteen että toimeksiantosuhteen vaihtoehdossa on vahvuuksia ja heikkouksia – niin työtä tekevän ihmisen kuin työmahdollisuuksia tarjoavan yrityksen kannalta.

Toimeksiantosuhteessa työn tekeminen on hyvin vapaata, mutta ihminen joutuu huolehtimaan turvaverkoistaan itse. Ansaintamahdollisuutta voidaan kuitenkin esimerkiksi Woltin tapauksessa tarjota erittäin suurelle joukolle ihmisiä – pelkästään Suomessa peräti 4 000 lähetille tällä hetkellä – käytännössä ilman työhaastatteluja, niin sanotusti jonosta. Tiukkoja kielitaito- tai koulutusvaatimuksia ei ole. Tällä kaikella on itsessään suurta arvoa esimerkiksi monille vaikeasti työllistyville ihmisille.

Mahdollinen työsuhdetta kohti siirtyminen jollain aikavälillä johtaisi merkittäviin muutoksiin lähettien työn luonteessa. Turvaverkot olisivat paremmat, mutta vapautta olisi huomattavasti vähemmän. Toimeksiantomaailmassa lähetti valitsee itse, milloin tekee työtä, missä, ja millä väleineillä. Hän voi kieltäytyä tarjotuista keikoista. 84 prosenttia läheteistä nostaa nämä asiat tärkeimmäksi syyksi pitää Wolt-kuljetusten tekemisestä.

Työsuhteessa lähetille annettaisiin Woltin tapauksessa käytännössä esimies, työvuorot ja rajattu työskentelyalue. Tuntikohtainen palkka olisi selvästi toimeksiantosuhteen tuntikohtaista toteutunutta palkkiotasoa matalampi. Lähetti ei voisi enää kuljettaa haluamallaan välineellä, vaan mielekkään operaation järjestämiseksi saattaisimme palkata ensisijaisesti pyörälähettejä. Lähetti ei voisi nykyiseen tapaan kieltäytyä keikoista.

Mikä ehkä tärkeintä, Woltin kaltainen yritys ei kykenisi tarjoamaan työsuhdetta merkittävälle osalle nykyisistä läheteistä. Tuhansia toimeksiantosuhteita jouduttaisiin ensin päättämään. Sen jälkeen työsuhteisia työpaikkoja voitaisiin käytännössä avata vain pienelle määrälle nykyisistä läheteistä, joille järjestettäisiin ensin työhaastattelut ja niitä seuraava koeaika. Toisin sanoen kynnys saada töitä kasvaisi, ja työpaikkojen määrä vähenisi.

Nämä ovat kaikki monimutkaisia vaikutuksia, jotka meidän on huomioitava, jos haluamme olla vastuullisia. Nykyisten lähettien oikeusturvan ja työmahdollisuuksien kannalta on erittäin tärkeää, että eri mahdollisuudet jatkon osalta käydään tarkasti läpi ennen päätösten tekemistä. Seuraavaksi keskustelemme aluehallintoviraston kanssa.

Haluamme kaikki työelämään reilut pelisäännöt, jotka mahdollistavat joustavat työmahdollisuudet mahdollisimman monille. Seuraavaksi etsimme parasta polkua siihen.