Taloustutkimus: Wolt-lähettien enemmistö toivoo voivansa jatkaa yrittäjinä

Woltin mielestä lähettejä ei tule pakottaa työsuhteeseen, mutta nykytilassa on parannettavaa. Hyviä vaihtoehtoja jatkolle ovat itsensätyöllistäjien turvaverkkojen kehittäminen tai työlainsäädännön uudistaminen.

Wolt-lähetti Dario Magdić Helsingin Torkkelinmäellä.

This blog post in English.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työneuvoston enemmistö antoi viime lokakuussa lausunnon, jonka mukaan Woltin ja sen lähettien välinen yhteistyö olisi työsuhteista työtä. Työneuvoston vähemmistön mielestä kyseessä on yrittäjämuotoinen työ.

Työneuvoston mielipiteen kuulemisen jälkeen olemme tutkineet asiaa eri kanteilta. Tärkeimpänä pyysimme ulkopuolista tahoa kysymään läheteiltä itseltään, mitä he ovat asiasta mieltä – myös siksi, että työneuvosto ei kuullut lähettejä itseään.

Taloustutkimuksen tutkimus: Valtaosa läheteistä haluaisi jatkaa yrittäjinä

Taloustutkimus selvitti 7–15.4.2021, mitä Wolt-lähetit ajattelevat työstään. Kyseessä oli ensimmäistä kertaa Suomessa puolueettomalla tutkimusyhtiöllä teetetty tutkimus siitä, mitä alustatyötä tekevät lähetit itse ajattelevat ajankohtaisista puheenaiheista. Kuten siitä, kuinka moni läheteistä tekisi työtä mieluummin yrittäjänä ja kuinka moni työsuhteessa, ovatko lähetit pakotettuja toimimaan yrittäjinä, mahdollistetaanko työ yhteiskunnan tuilla, tuleeko työllä lähettien mielestä toimeen, ja niin edelleen.

Kyselyä varten Taloustutkimus sai käyttöönsä kaikkien niiden 3 674 lähetin yhteystiedot, joilla oli voimassaoleva sopimus Woltin kanssa, jotka olivat tehneet ainakin yhden Wolt-kuljetuksen vuoden 2021 aikana, ja jotka eivät kieltäneet yhteystietojensa jakamista.

Taloustutkimus korosti läheteille, että kysely oli luottamuksellinen ja nimetön. Kyselyyn oli mahdollista osallistua englanniksi ja suomeksi. Tutkimuksen vastauslinkit oli luotu uniikeiksi siten, että yksi ihminen saattoi vastata vain kerran. Yhteensä 1 539 lähettiä vastasi, ja vastausprosentti oli 42.

Alla joitain poimintoja tuloksista. (Mahdollisiin median kysymyksiin tuloksista on lupautunut vastaamaan myös Taloustutkimuksessa tutkimuksesta vastannut Juho Rahkonen, juho.rahkonen@taloustutkimus.fi.)

Tausta: Kolme lähettiä viidestä on korkeasti koulutettuja, 67 prosenttia tyytyväisiä ja 11 prosenttia tyytymättömiä tuloihinsa

Taloustutkimus kysyi läheteiltä aluksi tyytyväisyydestä yhteistyöhön Woltin kanssa sekä tyytyväisyydestä ansioihin ja työhön yleisesti. Vastaukset jakautuivat asteikolla 1–5 seuraavasti:

Esimerkiksi tuloihinsa tyytyväisiä oli 67 ja tyytymättömiä 11 prosenttia vastaajista. Taustatiedoksi ansioista: esimerkiksi nyt kesäkuussa keskimääräisen lähetin laskutus Suomessa tunnilta, kun lähetillä on ollut Woltin lähettisovellus auki, on ollut 15,69 € / h. Tämän päälle arvonlisäverovelvollinen lähetti laskuttaa arvonlisäveron.

Lähettien taustatiedoista nousee esille lähettien keskimäärin korkea koulutustausta:

Kyselyyn vastanneista läheteistä 62 prosentilla on korkeamman asteen koulutus, eli joko yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Tätä saattaa selittää osaltaan sen, että läheteistä osa ei puhu suomea, ja paikallisen kielitaidon puute voi vaikeuttaa korkeasti koulutetun ihmisen koulutusta vastaavan työn löytämistä.

Läheteistä 25 prosenttia valitsisi työsuhteen – yrittäjyyden vapaus 73 prosentille “tärkeämpää kuin työsuhteen turva”

Kyselyn yhteiskunnallisesti kiinnostavimpia kysymyksiä oli, haluaisiko ihminen työskennellä Wolt-lähettinä mieluummin työsuhteessa vai yrittäjänä. Kysymyksellä haettiin lähettien spontaania mielipidettä asiasta. Kysymykseen sai vastata myös “Ei merkitystä minulle” tai “En ole varma”. Tulokset:

Läheteistä valtaosa, 56 prosenttia, kertoi haluavansa jatkaa työtä yrittäjänä. 25 prosenttia kertoi haluavansa työsuhteeseen. 11 prosentille asialla ei ollut merkitystä, ja 8 prosenttia ei ollut varmoja.

(Lähettejä estettiin tämän jälkeen muuttamasta alkuperäistä vastaustaan, minkä jälkeen heille esitettiin ennen uutta kysymystä kuvailu siitä, mitkä asiat – kuten eläketurva, vakuutukset ja lomat – siirtyisivät työsuhteessa lähetiltä työnantajan maksettaviksi, ja mitkä vapaudet työstä katoaisivat, kuten vapaus valita oma kuljetusväline, työajat ja tehtävät kuljetukset. Tämän jälkeen uudestaan kysyttäessä yrittäjyyttä kannattavien määrä nousi 68 prosenttiin ja työsuhteen kannattajien määrä laski 20 prosenttiin. Koska työsuhde- ja yrittäjämallien eroja on kuitenkin mahdoton esittää objektiivisesti, pidämme yllä kuvaajassa näkyvää ensin esitetyn kysymyksen tulosta niin sanottuna “päätuloksena” aiheesta, ja jälkimmäinen on lähinnä kiinnostava lisätieto.)

Läheteille esitettiin myös erilaisia väittämiä, joista joitakin on esitetty alla olevassa kuvaajassa.

Yllä 73 prosenttia läheteistä on samaa mieltä väitteen “yrittäjyyden vapaus on minulle työsuhteen turvaa tärkeämpää” kanssa, kun taas väitteestä eri mieltä on 20 prosenttia.

81 prosenttia läheteistä tekee työtä “koska olen valinnut niin” – toimeentulotukea nostaa kaksi prosenttia

Kun läheteiltä kysyttiin, tekevätkö he työtä omasta valinnastaan vai siksi, etteivät saa muuta työtä, jakauma oli seuraava:

Kun läheteiltä kysyttiin, mistä eri lähteistä he saavat tuloa ja mitä eri tukia he nostavat, tulokset olivat seuraavat:

Lähetit ovat puhuneet yrittäjyyden puolesta myös mediassa

Moni lähetti on niin ikään kertonut halustaan jatkaa yrittäjänä erilaisten medioiden haastatteluissa. Joitain poimintoja aiheesta ohessa:

Turun Sanomat: “Hyvä, paha Wolt”

12 lähetin mielipidekirjoitus: “Toivomme, että saamme mahdollisuuden jatkaa työtämme entiseen malliin.”

Ilta-Sanomat: Nigerialainen Wolt-lähetti Echezona Madu, 28, jakaa ruokaa 10 tuntia päivässä – tällaista työ on ja näin paljon siitä maksetaan

Ote jutusta: “[Madu] näkee itsensä mieluummin yrittäjänä kuin työsuhteessa olevana työntekijänä siitäkin huolimatta, että työsuhteessa turvaverkko olisi tukevampi. – Vapaus ei ole ainoa syy. Tiedän, mitä on olla työsuhteessa työnantajaan Suomessa. Viihdyn paremmin näin.”

Helsingin Sanomat: Korona-arjen sankarit

Aayush Giri: “Riippuu paljon yksilöstä, kumpi sopii paremmin. Freelancerinä työaikoja ei rajoiteta, mutta ei ole lomarahoja tai sairauslomaa. Itse valitsisin freelance-järjestelyn, vaikka siinä on omat varjopuolensa.”

Yle: Ruokalähettien arvostus on kohentunut korona-aikana, vaikka työoikeudellisia ongelmia on yhä – Santosh Bagale: “Pidän työni joustavuudesta”

Santosh Bagale: “Pidän työni joustavuudesta. Jos olisin työntekijä, katoaisi tämänhetkinen joustavuus ja pitäisi työskennellä yhtiön aikataulujen mukaan.”


Wolt-lähetti Simons Firsa noutamassa tilausta Lasipalatsin La Torrefazionessa.

Verohallinto, Ulosottolaitos ja useat muut viranomaiset: Woltin ja lähettien yhteistyö on yrittäjätyötä

Työneuvoston lausunnon jälkeen Woltin ja lähettien välisessä asiassa on saatu uusia viranomaismielipiteitä, joista jokaisella on uutisarvoa:

  • Verottaja otti asiaan kantaa Woltin ja Verohallinnon välisen ennakollisen keskustelun päätteeksi tämän vuoden toukokuussa. Verottajan mielestä kyseessä on yrittäjämuotoinen työ. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Wolt kertoo asiasta.
  • Saman kannan, eli että kyseessä on yrittäjätyö, ottivat tuoreeltaan nyt kesäkuussa myös vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä tapaturma-asiain korvauslautakunta käsitellessään asiaa. Niin ikään tästä ei ole kerrottu julkisuudessa aiemmin.
  • Ennen työneuvoston lausuntoa samaan kantaan ovat päätyneet asiaa pohtiessaan myös Ulosottovirasto sekä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta: kyseessä on yrittäjätyö. Näitäkään kantoja ei ole aiemmin käsitelty julkisuudessa.

Keskustelu Woltin ja aluehallintoviraston eli avin kanssa jatkuu parhaillaan. Seuraavaksi vuorossa on loppukesälle tai alkusyksylle jatkuva kuulemismenettely, jossa avi kuulee Woltia. Tämän jälkeen selviää, onko asiassa edessä (todennäköisesti joitain vuosia kestävä) hallinto-oikeusprosessi, jossa ratkaistaan, onko avin mahdollisesti Woltille antama kehotus työllistää lähetit työsuhteessa lainvoimainen, eli onko avin näkemys oikea.

Mitä seuraavaksi? Vaihtoehtoina työlainsäädännön uudistaminen tai itsensätyöllistäjien turvaverkkojen parantaminen

Ymmärrämme täysin yhteiskunnallisen keskustelun alustatyötä tekevien itsensätyöllistäjien asemasta. Suomessa tilanne on käytännössä se, että jos ihminen työskentelee yrittäjänä, hän nauttii suuresta vapaudesta, mutta samalla hänen on huolehdittava itse turvaverkoistaan. Työsuhteinen työntekijä nauttii paremmista turvaverkoista, mutta erityisesti suorittavaa työtä tehdään käytännössä työnantajan johdon ja valvonnan alla tämän etukäteen määrääminä aikoina, ja työnantajan tulee seurata työaikoja.

Kun mietimme kohdaltamme oikeita seuraavia askelia, päätökseen vaikuttavat erityisesti seuraavat tekijät:

  1. Lähettien valtaosa suosii yrittäjyyttä, ja kertoo olevansa tyytyväisiä työn vapauteen ja ansioihinsa. Lähetit tekevät työtä omasta halustaan, tulevat työllä toimeen ja ovat keskimäärin varsin koulutettuja. He eivät esimerkiksi nosta yhteiskunnan tukia millään muotoa keskimääräistä suomalaista enemmän.
  2. Yhä useamman viranomaisen tai muun tahon kanta näyttää Woltin kohdalla olevan, että kyseessä on yrittäjätyö.
  3. Selvittäessämme asian lakiteknistä taustaa on käynyt selväksi, että Wolt-lähetin työtä, esimerkiksi siihen nykyisellään kuuluvaa vapautta valita täysin vapaasti milloin tekee töitä, ei ole mahdollista toteuttaa työsuhteessa nykyisen työlainsäädännön puitteissa. (Asia olisi oman monisivuisen blogipostauksensa arvoinen, mutta esimerkkinä mainittakoon, että edes nollatuntisopimukset eivät salli mallia, jossa lähetti päättää täysin vapaasti jokaisella hetkellä tekemänsä työtunnit ja minimi- ja maksimityömääränsä.)

Mielestämme missään vaihtoehdossa hyvä suunta ei ole, että Wolt pakottaisi suuren joukon ihmisiä vastoin joukon enemmistön tahtoa työsuhteeseen, käytännössä samalla kieltäen Suomessa internetin mahdollistaman uuden vapaan työn muodon. Tämänlaiselle työlle on myös kysyntää: Woltin lähettikumppaniksi jonottaa tällä hetkellä Suomessa 15 544 ihmistä.

Näistä syistä Wolt ei lähtökohtaisesti aio noudattaa avin mahdollista kuulemismenettelyn jälkeistä kehotusta työllistää lähetit työsuhteessa.

Sen sijaan nähdäksemme kaksi parasta vaihtoehtoa parantaa lähettien asemaa ovat joko työlainsäädännön remontti, joka mahdollistaa aiempaa vapaamman työsuhteisen työn, tai itsensätyöllistäjien turvaverkkojen parantaminen.

Itsensätyöllistäjien turvaverkkojen parantamiseen liittyvän sääntelyn osalta mielestämme parhaita konkreettisia kehitysehdotuksia ovat ainakin seuraavat:

  • Annetaan Woltin kaltaiselle yritykselle mahdollisuus tilittää lähettien palkkionmaksun yhteydessä automaattisesti tietty prosentti jalostettuun YEL-kassaan. YEL-vakuutus on lähetin olennaisin vakuutus, koska se tuo lähetille eläketurvan, mutta myös sairausajan turvan – jo yhden päivän omavastuun jälkeen. Esimerkiksi Free.fi-laskutuspalvelua käyttävät Wolt-lähetit (joita on n. 75 % kaikista läheteistä) maksavat Freen kirjanpidon mukaan jo nyt YEL-vakuutusta keskimäärin 20 400 euron vuosityötulon mukaan, mikä tarkoittaa noin 2,5 kertaa minimivaatimusta eli 8 063 euron työtulon mukaista maksua enemmän). Näin ollen he osallistuvat jo nyt eläkekassan kartuttamiseen, eikä heidän eläke- ja sairausajan turvansa ole mitenkään huonolla tolalla. Järjestelmää uudistamalla kuitenkin varmistettaisiin entistäkin paremmin, ettei yksikään lähetti ole alivakuutettu.
  • Annetaan läheteille oikeus järjestäytyä, vaikka he ovat yrittäjiä. Tämä parantaisi tulevaisuudessa työtä tekevien yksittäisten ihmisten neuvotteluasemaa suhteessa alustayritykseen. EU valmistelee onneksi asiasta jo sääntelyä.
  • Annetaan Woltin kaltaisen yrityksen tarjota läheteille turvaverkkoja ilman, että tätä nähdään oikeudellisesti tarkasteltuna työnantajamaisena. (Nykyisellään esimerkiksi Woltin läheteille ilmaiseksi tarjoama tapaturmavakuutus on asia, jota Woltia vastustavat tahot voivat mahdollisesti käyttää Woltia vastaan mahdollisessa oikeusprosessissa, koska heidän mielestään se voi saada Woltin näyttämään pykälää enemmän työnantajalta.)
  • Taataan läheteille oikeusvarmuutta siitä, missä muodossa he työtään tekevät. Nykytilanne, jossa eri viranomaiset saattavat päätyä eri johtopäätöksiin “yrittäjä vai työsuhde?” -keskustelussa ei ole hyvä. Konkreettisesti olisi hyvä sopia esimerkiksi niin, että jos alustatyötä tekevä ihminen saa valita täysin vapaasti työaikansa ja hyväksyä ja hylätä toimeksiantoja ilman seurauksia, ja jos hän saa tehdä vapaasti töitä useille eri yrityksille, kyseessä on yrittäjämuotoinen työ.

Kiitos ja kuulemiin!

Kiitos, kun jaksoit tänne saakka, ja toivottavasti olet pysynyt terveenä. Toivomme kaikille tätä lukeville hyvää kesää – palatkaamme asiaan taas syksymmällä.