Miksi Woltin toimintaa ei tarvitse hävetä

Anne Brunila ja Jussi Ahlroth ilmaisivat torstaina 9.11.2023 Helsingin Sanomissa huolensa Woltin kanssa toimivien lähettien asemasta. Brunila kertoi jopa osin häpevänsä Woltin toimintaa. Asiaa käsiteltiin perjantaina myös Ylen Jälkiviisaat-ohjelmassa.

Haluan sanoa tämän heti alkuun: meille on ehdottoman tärkeää, että kanssamme toimivat lähetit voivat hyvin ja haluavat työskennellä kanssamme. Ilman sitä Wolt ei voi pärjätä. Se ei tarkoita etteikö valtavaan joukkoon ihmisiä mahtuisi myös heitä, joilla on perusteltu syy olla tyytymättömiä Woltiin. Mutta meidän olisi mahdotonta toimia nykyisessä mittakaavassa kansainvälisesti, ellei valtaosa kanssamme ympäri maailmaa toimivista läheteistä kokisi yhteistyötä heille hyväksi ja järkeväksi vaihtoehdoksi.

Huoli lähettien asemasta on tästä huolimatta aiheellinen. Alustatyötä tekevien asema ja työn tekemisen olosuhteet ja ehdot ovatkin puhuttaneet jo lähes 10 vuoden ajan. Alustataloudessa toimii tuhansia yrityksiä ympäri maailman. Voi sanoa, että yksikään meistä yrityksistä – tai maailman maista – ei ole vielä onnistunut löytämään täydellistä ratkaisua siihen, miten yhdistää yrittäjyydelle tyypillinen ja mobiilin internetin mahdollistama vapaus ja työsuhteelle tyypilliset turvaverkot. 

Suomi ja Wolt eivät ole poikkeus. Asiaa on pohdittu noin vuodesta 2015. Kun aloitimme itse yhdestä huoneesta Helsingin Fredrikinkadulla, emme arvanneet, että 2023 kauttamme tekisi Wolt-kuljetuksia jo yli 200 000 lähettiä 25 eri maassa – se on noin yhden Tampereen verran ihmisiä.

Woltin mahdollistama työ on hyvin erilaista kuin työmarkkinoilta perinteisesti löytyvät vaihtoehdot. Sen aloittamiseksi ei tarvita työhaastatteluita, vaan kuka tahansa täysi-ikäinen työntekoon oikeutettu ihminen voi ladata Woltin lähettisovelluksen ja ilmoittautua lähetiksi. Lähettityön tekemiseen ei liity työvuoroja, minimivelvoitteita, työn tuloksellisuuden seurantaa tai ylipäänsä ketään jonka kanssa lähettinä toimivan täytyisi sopia, miten, milloin ja missä työtä haluaa tehdä. Sovelluksen voi laittaa päälle ja pois vapaasti silloin kun se itselle sopii, ja tarjotuista toimituksista voi kieltäytyä yhtä lailla vapaasti, mitä vapautta lähetit käyttävätkin aktiivisesti – he hyväksyvät keskimäärin noin puolet tarjotuista toimituksista.

On helppo ehdottaa alustayritykselle, että työllistäkää ihmiset työsuhteeseen, jotta he saisivat sen suomat turvaverkot. Työsuhteessa pelisäännöt ovat kuitenkin erilaiset: vastineeksi turvaverkoista ihminen sitoutuu tekemään töitä työnantajan määrääminä aikoina. Töitä ei yleensä tehdä kilpailijalle, annetuista työtehtävistä ei kieltäydytä, eikä työtä tehdä täysin omavalintaisina aikoina vaikkapa opintojen ohessa.

Wolt kehittää toimintaansa jatkuvasti. Aina uudistuksissa ei onnistuta, mutta kuuntelemme läheteiltä tulevaa palautetta tarkasti erilaisin mittarein. Päivittäisen ja viikottaisen palautteen lisäksi teemme myös syvempiä kyselyitä useamman kerran vuodessa paikallisesti sekä globaalisti.

Lähettityön erityisen luonteen johdosta sitä tehdään todella vaihtelevilla tavoilla, ja sille on aina löytynyt merkittävästi enemmän kysyntää, kuin mitä työtä on tarjolla. Suomessa Woltilla on ollut aktiivisia lähettikumppaneita viimeisen vuoden aikana noin 10 000, jonka lisäksi meillä on tällä hetkellä jonossa yli 20 000 lähettikumppaniksi haluavaa ihmistä.

Keskiverto lähettikumppani tekee toimituksia Suomessa keskimäärin 13 tuntia viikossa, ja kaksi kolmasosaa läheteistä tekee työtä osa-aikaisesti. Syksyn keskityytyväisyys Suomessa on ollut noin 4.5/5 lähettien keskilaskutuksen syksyltä ollessa 25,3 euroa per tunti aktiiviselta toimitusajalta (sis alv.). Lähettityön muoto sopii hyvin valtaosalle sitä tekevistä ihmisistä. 

Viimeisen yhdeksän vuoden aikana olemme rakentaneet Suomesta käsin kilpaillulla toimialalla yrityksen, joka työllistää toimistoillaan yli 10 000 ihmistä ja tarjoaa mahdollisuuksia yli 130 000 kauppiaalle ja yli 200 000 lähetille nykyään jo 25 maassa. Viime vuonna tilitimme Woltin kanssa yhteistyötä tekeville kauppiaille ja läheteille yli 3 miljardia euroa. Woltin toiminnalla on siis laajempi merkitys, kuin miltä joskus voi näyttää. Se, mihin suuntaan ala kehittyy, vaatii yhteistyötä ja yhteistä rajanvetoa kaikilla tasoilla – yrityksistä ja läheteistä itsestään lainsäätäjiin. Osa haasteista tulee ratkaista lainsäädäntöä kehittämällä, kuten esimerkiksi Euroopan Unionin alustatyötä koskeva lainsäädäntö pyrkii nyt tekemään.

Woltista tilatessasi keskimäärin koko kuljetusmaksusi ja suurin osa kauppiaalta laskutetusta komissiosta käytetään lähettien palkkioihin, eli käytännössä raha jokaisesta Wolt-tilauksestasi menee valtaosin lähetille ja kauppiaalle eli kahdelle yrittäjälle.

Siinä, että heille luo työtä, ei ole mitään hävettävää – siitä voi päinvastoin olla ylpeä. 


Miki Kuusi
Woltin perustaja ja toimitusjohtaja